Ilmanvaihtokoneiden automaatiojärjestelmä valvoo, mittaa ja säätää ilmastoinnin eri toimintoja. Järjestelmät voidaan jakaa kahteen luokkaan, hajautettuihin ja keskitettyihin automaatiojärjestelmiin. Hajautetuissa järjestelmissä IV-koneita ohjataan ja säädetään yksikkösäätimillä, kun taas keskitetyssä järjestelmässä automaatio (mukaan lukien IV-koneet) on keskitetty yhteen ohjauslaitteeseen, jolla koko järjestelmää hallitaan. Yksikkösäätimiä ovat esimerkiksi Ouman EH-105 ja Fidelix FxVent. Vapaasti ohjelmoitava Ouman Ouflex on laajennettavissa myös kiinteistövalvontajärjestelmäksi.
Keskitettyyn järjestelmään liitettävää IV-konetta voidaan kutsua myös riviliitinkoneeksi tai VAK-koneeksi niiden teknisten ominaisuuksien pohjalta. Termit syntyvät siitä, että IV-koneessa kenttälaitteet ovat kaapeloituna riviliittimille, ja liityntäkortit tai -moduulit sijaitsevat valvonta-alakeskuksessa (VAK). Näissä tapauksissa automaatiourakoitsija tekee toimintaselostuksen perusteella koneen toimintaa ohjaavan ohjelmiston.
Säätimien perustoimintoja ovat ohjaus, mittaus, säätö ja hälytys. Ohjaustoiminnot tarkoittavat yleensä laitteiden kytkemistä päälle ja pois päältä, eli säätöjärjestelmä käynnistää ja pysäyttää puhaltimet. Pumppu käynnistetään yleensä ryhmäkeskuksen kytkimellä, mutta pumpun ja puhaltimen toiminnat ovat kytköksissä toisiinsa. Mittaustoiminnossa järjestelmän anturit mittaavat jatkuvasti kiinteistön olosuhteita. Mittaustiedot välittyvät näyttöpäätteelle ja niitä voidaan käyttää säädössä hyväksi. Ilmastointikoneen säätöä ohjaavat säätimen asetus- ja mittausarvojen vaihto-ohjelma sekä säätöohjelma.
Hälytystoiminto voi syntyä esimerkiksi suodattimen liian korkeasta paine-erosta, paluuveden jäätymisvaarasta tai liian kuumasta/kylmästä tuloilman lämpötilasta. Myös puhaltimen ja pumpun virhetoiminnoista tai lämpöreleiden laukeamisesta saadaan hälytys. Hälytykset voidaan jakaa kahteen luokkaan. A-hälytykset ovat IV-koneen käyntiä estäviä hälytyksiä, jotka vaativat pikaista huoltoa (esim. jäätymisvaara, palovaara). B-hälytykset ovat hälytyksiä, jotka eivät estä IV-koneen käyntiä, mutta vaativat huoltotoimenpiteitä (esim. suodatinhälytys).
Lähes kaikki käytettävissä olevat yksikkösäätimet saadaan liitettyä väylän avulla osaksi kiinteistöautomaatiojärjestelmää. Ensimmäiset kenttäväyläratkaisut olivat pääosin valmistajakohtaisia, suljettuja ratkaisuja, ja eri valmistajien järjestelmien yhdistäminen oli usein hankalaa, epävarmaa ja kallista. Nykyään järjestelmissä panostetaan avoimuuteen ja valmistajariippumattomuuteen.
Ehkä yleisin nykyään käytetty väyläratkaisu on sarjaliikenneprotokolla Modbus, jonka etuja ovat avoimuuden lisäksi maksuton lisenssi ja helppo käyttöönotto. Se ei myöskään tottele laitevalmistajien asettamia datasiirron rajoituksia. Modbus-protokollia on useita, mm. Ouman EH-105 ja Fidelix FxVent käyttävät RTU-protokollaa. Modbus-väylän kautta voidaan lukea kaikkia Ouman- ja Fidelix-säätimien pisteitä ja säätimellä olevia hälytyksiä sekä muuttaa useita asetusarvoja.
EH-105 ja FxVent -säätimille on valmiit Modbus-rekisterilistat, jotka toimitetaan ohjelmoinnin suorittavalle urakoitsijalle. Vapaasti ohjelmoitavan Ouman Ouflex -säätimen rekisterilista muodostuu sen mukaan, millainen ohjelma siihen tehtaalla tehdään.
Hälytystieto saadaan vietyä kiinteistövalvontajärjestelmään myös kosketintietona, mikäli väyläratkaisua ei ole käytössä. FxVent- ja Ouflex-säätimistä saadaan kosketintietona A- ja B -hälytykset, ja EH-105-säätimeltä yksi summahälytys.
Etäohjaus ja -valvonta
Väyläliityntä
Etäohjaus ja -valvonta
Ouflexiin liitettäessä säätimeen pitää asentaa MODBUS-100-sovitinkortti.
Väyläliityntä
Väyläliityntä
Etäohjaus ja -valvonta
Recent Comments